Sunnuntain iltapäivä - kaupunkikävely Varsovan vanhassa kaupungissa

Varsovan kuninkaanlinnan sekä -museon kiertelyn jälkeen vuorossa oli lounas. Vanhan kaupungin alueella oli monia paikallisia ravintoloita, joissa pystyi maistelemaan perinteisiä puolalaisia ruokia. Lounaan jälkeen oli kuitenkin aika siirtyä yhdessä kiertelemään merkittäviä kohteita, joita Varsovasta löytyy.

Pääsimme tutustumaan muun muassa Pyhän Johanneksen katedraaliin, jossa saimme myös kuulla opiskelijaesityksen katolilaisuudesta ja sen merkityksestä Puolassa. Pyhän Johanneksen kirkko on yksi kaupungin vanhimmista kirkoista. Kirkko on alunperin rakennettu jo 1300-luvulla, mutta tuhoisan maailmansodan ja Varsovan kansannousun jälkeen sitä on pitänyt kunnostaa ja rakentaa uudelleen. 

Katolilaisuus saapui Puolaan jo 900-luvulla. Varsinkin pitkän uskonnollisen historiansa takia Puola on edelleen voimakkaasti katolinen maa ja uskonnon vaikutus kulttuuriin näkyy Varsovassakin. Vuonna 966 Puolan ensimmäisenä hallitsijana pidetyn Mieszko I:n mukana maa kääntyi kristinuskoon. Puolassa on toiminut useita katolisen kirkon historian kannalta merkittäviä henkilöitä. 1500-luvulla puolalainen kirkonmies Hosius Stanislaus toimi voimakkaasti Euroopan yli pyyhkinyttä uskonpuhdistusta vastaan, ja häntä pidetään merkittävänä katolisuuden lujittumisen edistäjänä. Myös katolisen kirkon paavi Johannes Paavali II (1978–2005) oli puolalainen. 

Katolisella kirkolla oli iso merkitys myös Puolan itsenäisyydessä. Uskonto voimisti Puolan nationalismia. Idässä Venäjän ortodoksisuus ja lännessä Saksan luterilaisuus voimistivat puolalaisten kokemusta erillisestä itsenäisestä kansasta. Erityisesti toisen maailmansodan kauhujen keskellä kirkko toi monelle turvaa ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Uskonto tarjosi rauhallisemman vaihtoehdon vastustaa Neuvostoliittoa kylmän sodan vuosina, ja katolinen kirkko toimi erityisesti vastarinnan symbolina tässä taistelussa.

Nykypäivänä arviolta yli 70% puolalaisista kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon. Kirkko on yhteiskunnassa voimakkaammassa asemassa kuin Suomessa. Uskonto on yksilöiden lisäksi voimakkaasti esillä myös politiikassa ja päätöksenteossa. Erityisesti pinnalla ovat ihmisoikeuskysymykset, esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja abortti. Puola on monien kyselyjen mukaan yksi turvattomimmista Euroopan maista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. 

Kierreltyämme kirkossa jatkoimme matkaa. Hetken päästä seisahduimme kadunreunaan ihailemaan edessämme kohoavaa Varsovan Suurta teatteria. Yli 2000 ihmistä vetävässä rakennuksessa toimii nykyisin Puolan kansallisbaletti, mutta siellä järjestetään muitakin esityksiä. Suuren teatterin on suunnitellut italialaissyntyinen Antonio Corrazi 1800-luvun alkupuolella, mutta sitä on sittemmin korjattu useita kertoja. Toisen maailmansodan Varsovan miehityksen aikana 1939 teatteri pommitettiin lähes maan tasalle, minkä jälkeen sen entisöinti kesti lähes kaksi vuosikymmentä. Teatterin kauniit julkisivut koostuvat mm. korinttilaisista ja joonialaisista pylväistä, sekä erilaisista koristeellisista kivilaatoista.  

Presidentinlinnaa tyydyimme ihastelemaan vain ulkopuolelta. Barokkityylisen rakennuksen juuret yltävät 1600-luvulle, vaikka lopullisen loistonsa se on saanut vuosien kuluessa tehtyjen parannusten ja lisäysten seurauksena. Nykyisin (v. 2024) palatsi toimii presidentti Andrej Dudan kotina ja virka-asuntona. Presidentin palatsin yhteydessö ihastelimme Josef Poniatowskin hevosella ratsastavaa patsasta, ja kuulimme hänestä opiskelijaesityksen Valtterilta. Poniatowski oli merkittävä Puolan sotasankari Napoleonin sodissa, sekä Puolan kuningas Stanislaus Poniatowskin sisarenpoika. Hän johti sotajoukkoja Venäjän keisarikuntaa vastaan, ja kuoli lopulta haavoituttuaan taistelussa palvellessaan Napoleonin armeijassa. 

Seuraavaksi saavuimme puolalaisen säveltäjän Frédéric Chopinin asuintalolle, jossa Silas piti opiskelijaesityksen. Chopinin isä oli ranskalainen ja äiti puolalainen. Hänen musiikilliset taitonsa näkyivät jo nuorena ja hän sävelsi 7-vuotiaana jo kaksi poloneesia. 1823 hän alkoi opiskella Varsovan lyseossa ja hän myös alkoi opiskella muiden muusikoiden alassa. 1830 hän matkusti Wieniin ja sen kautta Pariisiin. Puolan kapina ei onnistunut ja Puola menetti autonomiansa. Tästä johtuukin, että hän ei enää koskaan palannut kotimaahansa. Ranskassa hän kuitenkin pääsi työstämään musiikkiaan ja keräsi suosiota. Chopin kuoli vain 39-vuotiaana. Hänen sydämensä on haudattuna Varsovan Pyhän Ristin kirkkoon. Chopin kuitenkin teki puolalaiset erittäin ylpeiksi ja hänen mukaansa on nimetty monia asioita Puolassa, kuten yksi Puolan lentoasemista. 

Kierrettyämme vielä hetken ympäri Varsovaa päädyimme Józef Piłsudskin (1867-1935) muistomerkille. Patsaan juurella Vilma piti meille opiskelijaesityksen. Patsas pystytettiin kunnioittamaan Piłsudskia, sotilasjohtajaa, Puolan marsalkkaa ja yhtä Puolan itsenäisyyden palauttanutta henkilöä. Patsas paljastettiin 1995. Piłsudskilla oli iso rooli Puolan historiassa ja hän oli monessa ratkaisevassa asemassa, esimerkiksi itsenäisyyssodassa Neuvosto-Venäjää vastaan. Tien toisella puolella sijaitsee Piłsudskin aukio, joka oli toisen maailmansodan aikana nimeltään Adolf Hitler Platz. 

Nykyään Piłsudskin aukiolla on muistomerkki Smolenskin 2010 onnettomuuteen liittyen, joten siirryimme sinne. Opimme, että Smolenskin onnettomuus oli lento-onnettomuus, jossa kuoli mm. Puolan presidentti, sejmin jäseniä sekä muita tärkeitä ihmisiä. He olivat matkalla Katynin 70-vuotismuistojuhlaan, jolloin lentokone syöksyi maahan ja kaikki kyydissä olleet kuolivat. Monet kuitenkin uskovat, että onnettomuus ei ollut vahinko.

Tällä kyseisellä aukiolla leikimme Puolan historiaan liittyviä leikkejä. Jakauduimme noin kolmen hengen ryhmiin ja keksimme ryhmillemme nimet. Meidän ryhmämme nimi oli “Varsovan villit valloittajat”. Asetuimme ryhmittäin riviin niin, että jokainen ryhmä liikkui yhdellä laattarivillä. JP ja Halis lukivat ääneen vuosiluvun, jonka jälkeen nopeimman ryhmän oli vastattava kysymykseen siitä, millainen maan hallinto oli silloin ja kuka oli valtion johdossa. Jokaisesta oikeasta vastauksesta ryhmän valittu jäsen sai liikkua askeleen eteenpäin. Lopussa pisimmällä oleva sai eniten pisteitä, toiseksi pisimmällä toiseksi eniten pisteitä, ja niin edelleen. Jaetuissa ryhmissä jatkoimme muinakin päivinä samankaltaisia leikkejä ja tietovisoja. Leikit olivat erittäin hauskoja tapoja oppia. Ne ryhmäyttivät meitä ja kertasivat meidän jo oppimia asioita.

Leikin jälkeen meillä alkoi vapaa-aika. Vietimme sen syömässä hyvää ruokaa ja kierrellen kaupunkia. Tapasimme myös sukulaisia, jotka asuvat Puolassa. Päivän päätteeksi lähdimme kohti hotellia jo odottaen seuraavaa päivää.

Kaiken kaikkiaan pidimme erittäin paljon matkasta. Se oli unohtumaton ja opettavainen. Emme olisi uskoneet, että neljässä päivässä pystyimme oppimaan niin paljon Puolan historiasta sekä nykytilanteesta. Asioiden näkeminen ja kokeminen konkreettisesti opetti meille mielettömästi. Opintomatkalla ehdimme myös tehdä paljon kaikenlaista ja saimme mahdollisuuksia tutustua ihmisiin ja paikkoihin, joihin ei aina pääsisi tai tulisi mentyä. Tämän kaiken lisäksi meillä oli kuitenkin hyvin vapaa-aikaa, jolloin pääsimme tutustumaan kaupunkiin vapaammin. Tämä oli aina mukava lisä tapahtumarikkaiden päivien päätteeksi. Saimme matkalta mahtavia muistoja ja suosittelemme kaupunkihistorian matkakurssia kaikille, varsinkin historian ja yhteiskuntaopin kirjoittajille.

- Senja, Vera ja Vanamo