keskiviikko 20. marraskuuta 2019

Mitä opin Krakovassa?

Mitä opin Krakovassa? Kysymys, johon lähdin etsimään vastausta pohtien viimeviikkoisen matkan vaiheita. Matkustuspäiviä, aikaisia aamuja, oppimisen ja ymmärtämisen hetkiä, naurua ja ajanviettoa mukavien ihmisten parissa. Nämä ajatukset tulivat intuitiivisesti mieleeni. 
Reissun päältä mieleeni ovat jääneet ennen kaikkea Krakovan kaunis ja historiallinen keskusta, mukavat kurssitoverit, maan kiinnostava historia sekä nykyhetken ongelmat. Mieleen ovat myös jääneet konkreettiset asiat kuten Auschwitzin parakit, Kopernikuksen muistomerkki, Natsien elokuvateatterina käyttämä Wawelin linnan sali ja Jesuiittojen vastareformaatio. 
Mielestäni paras oppimiskokemus Krakovan opintomatkalla oli reissu Nowa Hutan tehtaisiin. Oman esitelmäni aihe sivusi hieman tehtaan historiaa, mutten ikinä olisi saanut niin kattavaa kuvaa sekä tehtaan ympäristöstä, kylmän sodan aikaisista huuluuksista tai paikallisten ihmisten elämästä tehtaan ympäristössä kuin käymällä paikan päällä. 
Juuri tämän kaltaiset laajemmat ja käytännönläheiset oppimiskokonaisuudet luovat erinomaisen vertailukuvan lukion tunneilla opetettaviin laajempiin kokonaisuuksiin. Aion kirjoittaa ensi syksynä historian YO-kokeen. Mielestäni kurssi ja sen käytännönläheistä ja paikallista historiaa käsitelleet osuudet antavat äärimmäisen arvokasta syvyyttä osaamiseeni ja ymmärrykseeni, ja tämä tulee myös auttamaan minua tekemään kokeessa moniulotteisia vastauksia.
Eniten kuitenkin opin matkalla itsestäni. Opintomatkat ovat aina olleet hienoja kokemuksia, mutta itselleni niissä tärkeintä on ollut erilaisiin ihmisiin tutustuminen sekä oman paikkansa löytäminen. Krakovan matkakurssin aikana tutustuin moneen hauskaan, älykkääseen ja mielenkiintoiseen ihmiseen. Vietin heidän kanssaan paljon aikaa, ehkä joinain päivinä liiankin paljon. Tästä huolimatta opin matkalla enemmän itsestäni. Opintomatkat pakottavat ihmisen miettimään omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Matkan ajan ihminen on täysin ulkona rutiineistaan ja normaaleista ympäristöistään, että pakoltakin tulee pohdittua asioita eri näkökulmasta. Omasta mielestäni nämä kokemukset ja pohdinnat ovat tärkeitä.
Tämän kaltaisille opintomatkoille kannattaa lähteä mukaan, koska ne antavat valtavan paikallisen ja laajemman historian ymmärryksen lisäksi kokemuksia, joita ei voi enää myöhemmin elämässä kokea. On jotain täysin erilaista ja uutta matkustaa uuteen ja tuntemattomaan kohteeseen koulukavereiden ja uusien tuttavuuksien kanssa, saada ammattitaitoista opetusta tutuilta opettajilta ja silti kokea vapauden tunnetta ollessa kaukana kotoa ja perheestä selvittämässä maailman menoa oman ikäisten koulukavereiden kanssa.
- Olli
Olen äärimmäisen kiitollinen, että minulle on lukiossa tarjoutunut niin monta mahdollisuutta lähteä opintomatkalle. Toisaalta myös tiedostan, että jokaisella lukiolla ei ole mahdollisuuksia järjestää opintomatkoja eikä kaikilla vanhemmilla mahdollista rahoittaa niitä. Mielestäni jokaisen nuoren tulisi kokea nuoruudessaan vähintään yksi opintomatka. Näillä matkoilla koetut asiat muistetaan koko loppuelämä, eikä tällaisia tilaisuuksia monelle tarjoudu enää lukion tai viimeistään yliopiston jälkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti